Suomen tasavallan presidentti – kansakunnan vallaton johtaja

Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Muissa merkittävissä asioissa, kuten maan sisäpolitiikassa, perustuslaillinen valta kuuluu eduskunnalle ja pääministerin johtamalle hallitukselle. Myös EU-asiat ovat hallituksen vastuulla. Presidentti valitaan kuuden vuoden välein suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Suoraan vaalitapaan siirryttiin kokonaan vuoden 1994 vaalien yhteydessä. Tätä ennen presidentti valittiin vuoden 1919 hallitusmuodon mukaisesti valitsijamiesvaaleilla, eikä presidentin toimikausien pituutta määritelty.

Muutos presidentin valtaoikeuksien kaventamiseksi alkoi 1980-luvulla. Vuonna 2000 voimaan astuneen uuden perustuslain myötä presidentin rooli kaventui merkittävästi eduskunnan ja hallituksen roolin kasvaessa. Muutokseen myötävaikuttivat niin Kekkosen pitkä valtakausi ja hänen vahva vallankäyttönsä kuin Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Rajallisista valtaoikeuksista huolimatta presidentti saa ulkopolitiikan johtajuuden ansiosta paljon näkyvyyttä. Joissakin Euroopan valtioissa raja presidentin ja hallituksen roolien välillä on häilyvämpi, mikä on tosinaan johtanut instituutioiden välisiin julkisiin ristiriitoihin.

Kyselytutkimusten mukaan kansalaiset ovat joko tyytyväisiä presidentin valtaoikeuksiin tai haluaisivat kasvattaa niitä. Harva toivoo valtaoikeuksien heikentämistä. Vastaavasti eduskunnan ja hallituksen valtaa kansalaiset eivät haluaisi kasvattaa nykyisestä. Lisäksi kannatusmittauksissa presidentin suosio on selvästi korkeampaa verrattuna muihin poliittisiin instituutioihin ja toimijoihin. Kansainvälisesti verrattuna ero on vieläkin suurempi. Juuri heikkoja valtaoikeuksia ja presidentin roolia ’päivänpolitiikan yläpuolella’ voi pitää osasyynä presidentin suosioon. Presidentti-instituutiota pidetään hyvin henkilöityneenä johtuen sekä suorista vaaleista että presidentin ’symbolisesta’ asemasta valtakunnan huipulla. Toisaalta presidentin toimia seurataan mediassa tarkasti, ja valtaoikeudetkin nousevat aika ajoin yleiseen keskusteluun.

Perustuslaki määrittää presidentin toimivaltuudet, mutta jokainen presidentti on omalla tavallaan muokannut instituutiota. Seuraava presidentti valitaan vuoden 2024 alussa.

 


 

Uutisartikkelit ja mielipidemittaukset: 

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA (2023): “Suomalaiset haluavat tasavallan presidentin johtavan jatkossakin ulkopolitiikkaa”. Arvo- ja asennetutkimus. Saatavilla: https://www.eva.fi/blog/2023/07/18/suomalaiset-haluavat-tasavallan-presidentin-johtavan-jatkossakin-ulkopolitiikkaa/ 

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA (2022): “Suomen valta-rakenteet ovat kansalaisten mielestä kohdillaan”. Arvo- ja asennetutkimus. Saatavilla: https://www.eva.fi/blog/2022/07/19/suomen-valta-rakenteet-ovat-kansalaisten-mielesta-kohdillaan/ 

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA (2021): “Pandemiassakin suomalainen luottaa presidenttiin, poliisiin ja puolustusvoimiin”. Arvo- ja asennetutkimus. Saatavilla: https://www.eva.fi/blog/2021/06/08/pandemiassakin-suomalainen-luottaa-presidenttiin-poliisiin-ja-puolustusvoimiin/  

Helsingin Sanomat (2020): “Minähän olen presidentti”. Saatavilla: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006567774.html  

Helsingin Sanomat (2019): “Maailman suosituin presidentti”. Saatavilla tilaajille: https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006290539.html 

Tieteellisiä blogitekstejä: 

Raunio, Tapio (2022): “Kuka määrittelee Suomen ulkopoliittisen linjan?”. Politiikasta. Saatavilla: https://politiikasta.fi/kuka-maarittelee-suomen-ulkopoliittisen-linjan/  

Raunio, Tapio (2020): “Jag är ju president: Sauli Niinistö, vainoharhainen valtapolitiikkaoppi ja median silkkihansikkaat”. Politiikasta. Saatavilla: https://politiikasta.fi/jag-ar-ju-president-sauli-niinisto-vainoharhainen-valtapolitiikkaoppi-ja-median-silkkihansikkaat/  

Raunio, Tapio & Kujanen, Maarika (2020): “Finland: second wave of COVID-19 and the role of the president”. Presidential Power Blog. Saatavilla: https://presidential-power.net/?p=11368  

Raunio, Tapio & Sedelius, Thomas (2019): “Semi-Presidential Policy-Making in Europe: Executive Coordination and Political Leadership”. Saatavilla: https://presidential-power.net/?p=9946  

Tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja Euroopan valtioiden presidenteistä: 

Gherghina, Sergiu, Tap, Paul & Farcas, Raluca (2023): “Informal Power and Short-Term Consequences: Country Presidents and Political Parties in Romania.” Political Studies Reviewhttps://doi.org/10.1177/14789299231187220 

Jastramskis, Mažvydas., & Pukelis, Lukas (2023): “Routine Presidential Activism by Going Public under Semi-Presidential and Parliamentary Regimes.” Political Studies Reviewhttps://doi.org/10.1177/14789299231185453 

Kujanen, Maarika, Koskimaa, Vesa & Raunio, Tapio (2023): “Confrontational or ‘Statespersonlike’ Style? Examining Finnish and French Presidents’ Public Speeches and Messages, 2000–2020.” Political Studies Review, https://doi.org/10.1177/14789299231188605 

Sedelius, Thomas & Mashtaler, Olga (2013): “Two decades of semi-presidentialism: issues of intra-executive conflict in Central and Eastern Europe 1991–2011.” East European Politics, 29:2, 109-134, https://doi.org/10.1080/21599165.2012.748662 

Videon suunnittelu, teksti ja lisämateriaalit: 

Videon tekoon ovat osallistuneet Tampereen yliopiston politiikan tutkijat osana Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Taming the presidents? Exploring the links between presidential activism, policy-making capacity, and regime legitimacy 2020-2024”. 

Tapio Raunio, valtio-opin professori, Tampereen yliopisto, tapio.raunio@tuni.fi 

Maarika Kujanen, valtio-opin väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, maarika.kujanen@tuni.fi